Koko juttu sai alkunsa Thaimaassa, kun nuhjattiin Wat Bang Phrassa ja odotettiin paikallisia ratsastajia. Juuri silloin alkoivat vuotuiset tatuointifestivaalit.

Munkit kyllä pitävät tatuointiseremonioita päivittäin, mutta festivaalit ovat tärkeä tapahtuma. Tuhansittain ihmisiä tulee hakemaan khmer-buddhistien suojaavia rukouksia ja piirroksia. Jotkin kuviot kuulemma saavat aikaan sen, että henget valtaavat tatuoitavan henkilön. Emme todellakaan halunneet jäädä moisesta kokemuksesta paitsi, joten pitihän sitä lähteä katselemaan.

Festivaalit olivat yhtä kaaosta. Thaimaan polttavan auringon alla uskovaiset hikoilivat, saivat mustetta nahkaansa ja menivät sekaisin. Näimme useiden miehien joutuvan eläinhenkien valtaan, ja he heittäytyivät niin ystävien kuin vihollistenkin kimppuun - yksi tyyppi oli tatuoitu kaulasta alaspäin, ja hän karjui ja ulvoi lohikäärmeen lailla.

Se teki kieltämättä vaikutuksen, joten yllytimme toisiamme ja päätimme kaikki hankkia rukouksen. Löysimme vanhan munkin, jolla oli siisti koju. Hän käsitteli nuorta naista ja naputteli tämän ihoa perinteisellä kyynärän pituisella kepillä, jonka pää on teroitettu neulanteräväksi. Mustetta ei kuitenkaan näkynyt.

Sivustakatsoja selitti meille vahvasti murtaen, että kaikkein vahvimmat loitsut ovat näkymättömiä ja vihollisilta kätkettyjä. Ne piirretään iholle öljyillä, ja ne saattavat pysäyttää luodinkin.

Mehän innostuimme ja päästimme munkin ihomme kimppuun. Hän piikitteli meitä kaikkia, ja poltti piippua samalla.

Kolme päivää myöhemmin sakkaajalohikäärme heitti minut selästään. Suomut viilsivät vaatteitani ja selkääni kaikkialta paitsi siitä, mihin munkki oli tatuoinut loitsunsa.

Kun palasimme Wat Bang Phraan, hankimme kaikki itsellemme uusia tatuointeja, tällä kertaa musteella tehtyjä lohikäärmekuvioita. Siitä on tullut jonkinlainen perinne, minne sitten ratsastammekin. Jotkut ystävämme ovat piirtäneet omia kuvioitaan ja niitä me käytämme nykyään; kuviot esittävät aina erilaisia saavutuksia.

Kuvioita voisi kai parhaiten kuvata tribaaleiksi, vaikka ne ovatkin saaneet vaikutteita niin khmer-buddhismista ja maya-kuvioista kuin maori-malleista ja myöhemmistä kelttiläisistä kuvioistakin. Renkaat esittävät onnistuneita matkoja eri alueilla, kun taas monimutkaisemmilla kuvioilla kuvataan kaikkea aina ensimmäisestä tapaamisesta freestyle-lentoihin, jopa kynnenviiltoihin ja pyrstönlyönteihin. Hankimme mustetta ihoomme jokaisen ratsastuskerran jälkeen.

Mutta jos vielä joskus matkustan Thaimaahan, aion etsiä sen vanhan munkin käsiini.



Kirjoittanut Matt